Kolme periaatetta oman äänen löytämiseen – miten saan ääneni kestämään?

Miten löydän oman, vapaan ääneni? 

 

Minulta kysytään usein, miten saan ääneni kestämään? Tässä artikkelissa kerron, miten pääset löytöretkelle oman äänesi luo. Vaikka puhunkin äänen kehittämisestä keinona löytää oma ääni, uskon, että jokaisella se oma, vapaa ääni on jo siellä jossain odottamassa ulospääsyä. 

Ääni kertoo sisimmästämme, tunteistamme ja hyvinvoinnistamme. Suhteestamme itseemme, toisiin ihmisiin ja maailmaan. 

Oma ääni on helppo vaientaa ja elämän kokemukset voivat lukita sen syvälle sisällemme. Jokaisella on kuitenkin oikeus oman äänen vapaaseen virtaan elämän ihanissa ja kauheissa käänteissä. 

Ajattelen niin, että oman äänen vapaaksi päästäminen on samalla tunteiden ja oman itsen päästämistä vapaaksi. Joskus vapautuminen tapahtuu helposti, aivan kuin avaisi vain portin ja sieltä se oma ääni vaan tulee. Joskus tarvitaan enemmän kätilöimistä ja apua. 

 

Mistä tunnistaa vapaan äänen? 

 

  1. Ääni on helpompi tuottaa, ilman kipua, hankaluutta tai hengästymisen tunnetta
  2. Ääni kestää työn ja vapaa-ajan äänenkäyttötilanteet
  3. Ääni kuulostaa omissa ja muiden korvissa ”sopivalta” eri viestintätilanteisiin
  4. Ääni tuntuu omalta ja sen avulla voi ilmaista ajatuksiaan, mielipiteitään ja tunteitaan ja olla yhteydessä muihin ihmisiin. 

 

Kuka voi hyötyä kestävän äänen periaatteista? 

 

Miten sitten löydän vapaan ja kestävän äänen? Kerron tässä artikkelissa kolme tärkeää periaatetta, jotka koskevat niin puhujia kuin laulajiakin, mutta tämä kirjoitus on suunnattu erityisesti ammattiäänenkäyttäjille, eli henkilöille, jotka puhuvat työssään paljon.

Ammattiäänenkäyttäjiä ovat henkilöt, joiden työtehtävissä äänenkäyttö ja puhuminen ovat keskeisessä roolissa Esim. opettajat ja kouluttajat, call center -työntekijät, varhaiskasvattajat, papit, myyntihenkilöt ja asiakaspalvelijat kuuluvat useimmiten tähän äänenkäyttäjäryhmään. Äänen huono kunto tai jopa sen menettäminen tilapäisesti vaikeuttaa ammattiäänenkäyttäjän työstä suoriutumista vakavasti. Äänetön opettaja tai vaikkapa puhelinpalvelukeskuksen työntekijä ei voi loputtomasti jatkaa vaihtoehtoisilla työmenetelmillä, koska puhuen vuorovaikutus on niin keskeinen osa työtä. 

 

Kolme periaatetta, miten saat äänen kestämään

Mitä sitten ovat nuo kolme tärkeää periaatetta äänen kehittämisessä kestävämmäksi?

Miksi ei vain voi hokea jotain tavupötköjä, ja toivoa parasta? Tai jos vaikka lukisi kirjan ääniergonomiasta ja laittaisi sen vielä tyynyn alle yöksi, niin eikö se tieto riitä parantamaan äänen hyvinvointia? 

Valitan, pelkkä tieto ei tee kenestäkään yksistään parempaa äänensä hallitsijaa. Keskittymättä kehon ja mielen liikkeisiin suoritettu ääniharjoittelu ei myöskään paranna äänenkäyttötapaa yksinään.

Olennainen osa tehokasta ja tuloksellista äänenkäytön kehittämistä on oman äänenkäyttötavan tiedostaminen. Tämän vuoksi äänenkäytön kehittämiselle kannattaa suoda aikaa. Itselleen voi antaa luvan tutustua rauhassa oman kehon ja mielen sisältöön ja reagointitapaan. (Käytän nyt keho ja mieli -käsitteitä erillisinä, vaikka ajattelen meidän ihmisten olevan yhtä ja samaa keho/mieltä.)

Esittelen kolme periaatetta tehokkaaseen ja tuloksia tuovaan äänen kehittämiseen on (Kolmen Teen periaate):

    1. Tieto

    2. Taito

    3. Tiedostaminen

Puran seuraavaksi näitä periaatteita pienemmiksi palasiksi ja pyrin havainnollistamaan, mitä voit itse tehdä oman äänesi kehittämiseksi!

 

Pallea sijaitsee rintakehän sisällä!
Äänen kehittäminen ja hengityksen harjoittelu helpottaa, kun tiedät, missä pallea sijaitsee ja miten se toimii hengityksessä.

1.a Tieto: opi ymmärtämään, miten äänesi toimii 

 

Tässä kohtaa moni voi ajatella, että ei kukaan kirjaa lukemalla opi puhumaan oikein. Näin itsekin ajattelen. Pitkän koulutuskokemukseni perusteella väitän kuitenkin, että on tärkeää ymmärtää, miksi harjoituksia tehdään ja mihin ne vaikuttavat äänielimistön tasolla. Siksi on tärkeää tietää riittävästi äänielimistön toiminnasta.

Joskus riittävä tiedonmurunen voi olla vaikka se, että näkee havainnollistavan kuvan hengityslihaksistamme tärkeimmän, eli pallean sijainnista. Silloin voi oivaltaa, että pallea liikkuukin kehossamme männän tavoin ylös-alas -suunnassa, eikä pullistu vatsanpeitteiden läpi ulospäin, kuten useimmat ajattelevat.

Kokemukseni mukaan yksi tavallisimpia ahaa-elämyksiä ääniharjoittelun alkutaipaleella on hengityksen hahmottamisen lisäksi oivallus siitä, miten kokonaisvaltaisesti ääni-instrumentti toimii. Kehon lihakset lantionpohjaa myöden ovat mukana helpossa ja vaivattomassa äänentuotossa. 

 

 

1.b Tieto: tutustu ääniergonomiaan 

 

Mikäli huomaat, että sinulla on usein oireita äänessä työpäivän aikana, tai äänesi ei palaudu töiden jälkeen, silloin on syytä tarkastella työn tekemisen ja työympäristön ääniergonomiaa. Ääniergonomialla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä, joita puhujan itsensä ja tämän puheympäristössä on syytä huomioida, että työ kuormittaa ääntä mahdollisimman. Ääniergonomian tavoitteena on ehkäistä ennalta äänihäiriöitä. Äänihäiriö on  kyseessä silloin, kun ”ääni ei kestä käytössä tai äänen laatu muuttuu tarkoitukseen sopimattomaksi.” (Sala, Sihvo ja Laine 2011: Ääniergonomia. Toimiva ääni työvälineenä.) 

Ääniergonomian määritelmä sopii lainata suomenkielisestä alan perusteoksesta. ”Ääniergonomialla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka parantavat mahdollisuuksia hyvään äänen tuottoon ja puhumiseen, puheen kuulemiseen ja erottamiseen eli puheviestintään. ” (Sala, Sihvo ja Laine 2011: Ääniergonomia. Toimiva ääni työvälineenä.) 

Käytännössä ääniergonomiatoimenpiteet  jakaantuvat kahteen pääryhmään:

  1. Yksilöön kohdistuvat toimenpiteet 
  2. Ympäristöön kohdistuvat toimenpiteet

Yksilön tulisi huolehtia itse omasta terveydestä ja erityisesti äänielimistön terveydestä ja toimintakunnosta. Työympäristön ääniergonomia käsittää ääniolosuhteiden, työskentelyasentojen ja ilmanlaadun muokkaamista äänenkäytölle ja puheviestinnälle sopivaksi. Toimivan ääniergonomian saavuttamiseksi tarvitaan siis työnantajan, työntekijän ja joskus myös työterveyshuollon yhteistyötä. 

2. Taito: opi käyttämään ääntäsi kestävällä, helpolla ja paremman kuuloisella tavalla

 

Äänenkäyttötaito on todellakin taito siinä missä vaikkapa soittotaito tai taito kokata herkullista ruokaa!

Taidon opettelu ja kehittäminen on mahdollista jokaiselle ja kaiken ikäisenä. 

Äänen treenaamisessa voi erottaa toisistaan

  1. äänen lämmittelyn ja
  2. äänen harjoittamisen.

Äänen lämmittelyä kannattaa harrastaa aina, kun edessä on työtehtäviä, joihin sisältyy paljon puhumista tai laulamista. Äänen lämmittelyssä huomioidaan

  1. Keho
  2. Hengitys
  3. Mieli ja tunteet

 

Kehon avaus on tärkeä osa äänen lämmittelyä.

Äänen harjoittaminen taas tarkoittaa äänen käyttötaidon kehittämistä haluttuun suuntaan, ehkä tiettyyn tarkoitukseen sopivammaksi. Tavoitteena voi olla vaikkapa ylipäätään äänentuoton helpottaminen, mikäli se on kovin puristeista tai kireää. Silloin äänen laatu myös yleensä paranee, eli kaksi kärpästä yhdellä iskulla! 

Ääniharjoittelun ensimmäisenä askeleena on aluksi tarkastella, mitä kehityskohteita itsellä äänenkäyttäjänä on. Tämän jälkeen etsitään sopivia harjoituksia, joilla äänen saa soimaan paremmin ja tuntumaan ylipäätään helpommalta tuottaa. 

Äänen harjoittamisessa on suuresti apua ammattimaisesta äänivalmentajasta. Jokainen meistä on niin tottunut omaan äänenkäyttötapaansa, että sitä voi olla vaikea muuttaa ilman ulkopuolista kuuntelijaa ja auttajaa. 

 

 

3. Tiedosta oma äänenkäyttötapasi – tiedosta myös muutokset 

Kysyin usein asiakkailtani, ”Miltä tuntuu?” Asetan kysymyksen nimenomaan näin, määrittelemättä sen tarkemmin, missä tuntuu, mielessä vai kehossa vai molemmissa.

Vastaukset ovat todella kiehtovia ja aivan laidasta laitaan. Joskus kuulen: ”Ei tunnu miltään”, mikä usein tarkoittaa sitä, että äänentuotto on vaivatonta.  Myös ”Tuntuu helpolta!” kertoo siitä, että tekemämme harjoitukset ja puhe- tai laulutreenit sujuvat äänielimistöä ei-kuormittavalla tavalla. 

Yhtä lailla tärkeää on myös huomata se, jos jossakin kohtaa kehoa tuntuu hankalalta, kiristää tai on liikaa painetta. Silloin minun tehtäväni on ohjata asiakasta helpottamaan hankaluutta. Ja taas kehon palaute kertoo meille, mennäänkö oikeaan suuntaan. 

Ajatukset ja tunteet kuuluvat olennaisesti äänenkäytön treenaamiseen. Siksi joskus kysyn: ”Mitä ajattelet?” Varsinkin, jos näyttää siltä, että uudenlainen äänenkäyttötapa tai siitä aiheutuva kuulokuva aiheuttaa oppilaalle hämminkiä – tai muita tunteita!

Kun ääni alkaa soida vapaammin, monet hämmentyvät ja kokevat sen vieraaksi ja vääräksi. Tottahan ”uusi ääni” vieraalta kuulostaakin omissa korvissa, koska jokainen on niin tottunut siihen, miltä oma ääni kuulostaa. Ja melkein automaattisesti muu kuulostaa ja tuntuu väärältä, oudolta ja vähän jopa nololta. 

Vapaa ääni aiheuttaa paitsi tunteita, myös uudenlaisia kehon tuntemuksia ja värähtelyitä. Ne voivat tuntua oudoilta ja pelottavilta. Liikaa tilaa ja huomiota vieviltä omassa sosiaalisessa piirissä. Voi tulla mieleen, että helpointa olisikin pitäytyä vanhassa, mahdollisesti kireässä ja pienemmässä äänenkäyttötavassa. 

Kaikessa itsensä kehittämisessä muutos on väistämätöntä, muuten ei kai voida puhua kehittymisestä. Muutos voi olla iloinen ja toivottu, tai pelottava – ja silloin onkin syytä säädellä muutosvauhtia. 

Tässä tullaan siihen, mikä on mielestäni oman työni suola ja sokeri, sekä koko äänen kehittämisen suurin mahdollisuus: oman, vapaan äänen löytäminen avaa portteja oman itsen äärelle syvästi. Ja se ei ole vähäpätöinen juttu se. 

Oman äänen kanssa voi lähteä tutkimusmatkalle turvallisin ja avoimin mielin. Voi leikkiä kuin lapsi äänensä kanssa, löytää ja iloita aarteista. Matka on mukavampaa yhdessä kokeneen oppaan kanssa, silloin ei tarvitse toimia samaan aikaan kartanlukijana ja kuskina, vaan voi keskittyä nauttimaan maisemista! 

Ja seuraavan kerran kun mieleesi tulee: Miten saan ääneni kestämään? pysähdy hetkeksi miettimään, miltä sinusta tuntuu. 

Apua äänen kehittämiseen

Äänen kehittämisessä tarvitaan usein apua. Kun ei ole kyse lääkinnällisestä puheterapiasta, niin äänivalmennuksessa tai -koulutuksessa voidaan hyvin keskittyä tarpeiden mukaisesti äänen kestävyyteen, äänen hyvinvointiin, äänen soivuuteen tai muuhun soundiulottuvuuteen. Ryhmäkoulutuksella saadaan jaettua isollekin joukolle tehokkaasti ääniergonomiatietoa ja ääniharjoituksia.

Henkilökohtaisessa valmennuksessa päästään taas pureutumaan yhden ihmisen tarpeisiin ja löytämään juuri tämän henkilön äänestä se paras versio. Etänä tapahtuva valmennus tai koulutus on yhtä tehokasta ja hyvää äänivalmennusta, kuin lähikoulutuksetkin. Yksi vaihtoehto on tietysti myös äänivalmentajan laatima verkkokurssi, johon sisältyy myös tarpeeksi mahdollisuuksia olla kontaktissa valmentajaan. Yksin ei pidä jäädä äänensä ja sen mahdollisten haasteiden kanssa. Täällä ollaan sinua varten!

Miten saada ääni kestämään -videosarja
"Ääniongelmat koskettavat monia ja monen työ on etätyön myötä muuttunut enenmmän puhetyöksi. Sisäilman kuivuus ja mahdolliset epäpuhtaudet rasittavat myös ääntä. Loistavat vinkit Minnalta arkeen ja äänenkäyttöön. Näillä pääsee jo hyvin alkuun." Katri Lindberg, sh yamk, WellO2 Oy

Tilaa ilmainen videosarja: Miten saada ääni kestämään! 

 

Mietitkö, miten ihmeessä saisit äänesi kestämään puhetyössä paremmin? Tilaa ja katso maksutta äänivalmentaja Minnan videosarja, niin ymmärrät kolme keskeistä asiaa, mitkä vaikuttavat äänen kestämiseen. 

Äänenhuolto ja äänen kehittäminen voi alkaa vaikka tästä! 

Videosarjan tilaaminen ei sido sinua mihinkään, ja voit aina poistua sähköpostilistalta. 

Jokainen ääni on kehittämisen arvoinen.

Jaa tämä kirjoitus:

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *